Vesi-ilmalämpöpumpun termit: split, monoblock, COP, SCOP ja menoveden lämpötila
Vesi-ilmalämpöpumppua vertaillessa vastaan tulee nopeasti termejä, jotka voivat kuulostaa tekniseltä myyntipuheelta. Osa termeistä on kuitenkin oikeasti tärkeitä, koska ne vaikuttavat järjestelmän hintaan, hyötysuhteeseen, toimintavarmuuteen ja huollettavuuteen.
Tärkeintä on ymmärtää tämä: vesi-ilmalämpöpumpun toimivuus ei ratkea pelkän laitemallin perusteella. Lopputulos riippuu siitä, miten järjestelmä sovitetaan kiinteistön lämmönjakoon, käyttöveden tarpeeseen, sähköjärjestelmään, ohjaukseen ja todelliseen energiankulutukseen.
Split-järjestelmä
Split-järjestelmässä vesi-ilmalämpöpumpun kokonaisuus jakautuu ulkoyksikköön ja sisäyksikköön. Ulko- ja sisäyksikön välillä kiertää kylmäaine, ja lämpö siirretään sisäyksikön kautta rakennuksen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään.
Split-ratkaisun etuna voi olla joustava toteutus ja hyvä soveltuvuus monenlaisiin kohteisiin. Koska järjestelmässä käsitellään kylmäainetta, asennuksessa tarvitaan oikeaa kylmäteknistä osaamista ja huolellista toteutusta.
Split-järjestelmä voi olla hyvä vaihtoehto esimerkiksi silloin, kun sisä- ja ulkoyksikön sijoitus, tekninen tila ja järjestelmän rakenne sopivat siihen järkevästi.
### Monoblock-järjestelmä
Monoblock-järjestelmässä lämpöpumpputekniikka on pääosin ulkoyksikössä. Ulkoyksiköltä lämpö siirretään rakennuksen vesikiertoiseen järjestelmään veden tai lämmönsiirtonesteen avulla.
Monoblock-ratkaisussa sisätiloihin ei yleensä tarvita samalla tavalla kylmäaineputkitusta kuin split-järjestelmässä. Tämä voi yksinkertaistaa tiettyjä toteutuksia. Toisaalta monoblock-ratkaisussa pitää suunnitella erityisen huolellisesti ulkona kulkevien vesiputkien jäätymissuojaus, sulatusvedet, sijoitus ja huollettavuus.
Monoblock ei ole automaattisesti parempi tai huonompi kuin split. Oikea valinta riippuu kohteesta. ENEPRO arvioi ratkaisun aina teknisen kokonaisuuden perusteella, ei pelkän laite-esitteen perusteella.
### Puskurivaraaja
Puskurivaraaja on varaaja, joka lisää lämmitysjärjestelmän vesitilavuutta. Sen tehtävä on auttaa lämpöpumppua käymään tasaisemmin ja vähentää turhaa pätkäkäyntiä.
Pätkäkäynti tarkoittaa sitä, että lämpöpumppu käynnistyy ja sammuu lyhyissä jaksoissa liian usein. Se voi heikentää hyötysuhdetta, lisätä kulumista ja heikentää käyttömukavuutta.
Puskurivaraaja voi olla hyödyllinen erityisesti kohteissa, joissa lämmitysjärjestelmän vesitilavuus on pieni, lämmönluovutus vaihtelee paljon tai järjestelmä tarvitsee tasaisempaa toimintaa esimerkiksi sulatusjaksojen aikana.
Puskurivaraajan tarve pitää arvioida kohdekohtaisesti. Sitä ei kannata lisätä vain varmuuden vuoksi, mutta sitä ei myöskään kannata jättää pois, jos järjestelmä tarvitsee sitä toimiakseen kunnolla.
### Menoveden lämpötila
Menoveden lämpötila tarkoittaa sitä lämpötilaa, jolla lämmitysvesi lähtee lämpöpumpulta pattereihin, lattialämmitykseen tai muuhun vesikiertoiseen lämmönjakoon.
Tämä on yksi vesi-ilmalämpöpumpun tärkeimmistä asioista.
Mitä matalammalla menoveden lämpötilalla rakennus saadaan lämmitettyä, sitä paremmalla hyötysuhteella lämpöpumppu yleensä toimii. Lattialämmitys on usein lämpöpumpulle hyvä pari, koska se toimii matalammilla lämpötiloilla. Vanha patteriverkosto voi vaatia korkeampaa menoveden lämpötilaa, mikä voi heikentää hyötysuhdetta etenkin kovilla pakkasilla.
Siksi pelkkä kysymys “minkä tehoinen pumppu tarvitaan?” ei riitä. Pitää kysyä myös: millä veden lämpötilalla kiinteistö pysyy lämpimänä?
Jos menoveden lämpötilatarve on korkea, järjestelmä pitää suunnitella erityisen huolellisesti. Joissain kohteissa voidaan tarvita esimerkiksi patteriverkoston säätöä, suurempia lämmönluovuttimia, puskurivaraajaa tai varalämmitystä.
### COP eli hetkellinen hyötysuhde
COP kertoo lämpöpumpun hetkellisen hyötysuhteen. Käytännössä se kertoo, kuinka monta yksikköä lämpöenergiaa lämpöpumppu tuottaa yhtä käyttämäänsä sähköenergiayksikköä kohti tietyissä olosuhteissa.
Esimerkiksi COP 3 tarkoittaa, että lämpöpumppu tuottaa kyseisellä hetkellä noin kolme kilowattituntia lämpöä yhtä käyttämäänsä kilowattituntia sähköä kohti.
COP ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Se mitataan tietyissä olosuhteissa, ja vesi-ilmalämpöpumpun hyötysuhde muuttuu ulkolämpötilan, menoveden lämpötilan, käyttöveden tarpeen ja kuormituksen mukaan.
Siksi pelkkään korkeaan COP-lukuun ei kannata rakastua. Se voi näyttää hyvältä esitteessä, mutta todellinen hyöty riippuu siitä, miten järjestelmä toimii oikeassa kiinteistössä oikeissa olosuhteissa.
### SCOP eli kausihyötysuhde
SCOP kuvaa lämpöpumpun kausittaista hyötysuhdetta. Se antaa paremman kuvan järjestelmän toiminnasta lämmityskauden aikana kuin yksittäinen COP-luku.
SCOP huomioi useampia käyttötilanteita ja ulkolämpötiloja, joten se on lähempänä todellista vuosittaista energiatehokkuutta. Silti SCOP on edelleen vertailuluku, ei takuu juuri sinun kiinteistösi säästöistä.
Kiinteistön todelliseen hyötysuhteeseen vaikuttavat muun muassa:
* rakennuksen energiantarve
* ulkolämpötilat
* menoveden lämpötila
* lämmönjakotapa
* lämpimän käyttöveden kulutus
* järjestelmän mitoitus
* automaatio ja ohjaus
* asennuksen laatu
* huolto ja säädöt
SCOP on hyödyllinen vertailussa, mutta järjestelmän suunnittelua ei pidä tehdä pelkän SCOP-arvon perusteella.
### Miten vesi-ilmalämpöpumpun hyötysuhde oikeasti toimii?
Vesi-ilmalämpöpumpun hyötysuhde ei ole yksi pysyvä numero. Se elää koko ajan olosuhteiden mukaan.
Hyötysuhde on yleensä parempi, kun ulkona on lauhempaa ja lämmitysjärjestelmä tarvitsee matalampaa menoveden lämpötilaa. Hyötysuhde heikkenee, kun ulkolämpötila laskee ja järjestelmän pitää tuottaa kuumempaa vettä pattereille tai käyttövedelle.
Tämä on syy, miksi vesi-ilmalämpöpumpun suunnittelu pitää tehdä kunnolla. Jos vanha patteriverkosto tarvitsee kovilla pakkasilla hyvin kuumaa vettä, lämpöpumpun hyötysuhde voi laskea juuri silloin, kun lämmöntarve on suurimmillaan. Silloin järjestelmässä voi tarvita varalämmitystä tai muuta teknistä ratkaisua.
Hyvä hyötysuhde syntyy kokonaisuudesta:
* lämpöpumppu mitoitetaan oikein
* lämmönjako toimii riittävän matalilla lämpötiloilla
* varaajat ja puskurivaraaja valitaan oikein
* ulkoyksikkö sijoitetaan järkevästi
* sähkö- ja automaatioratkaisut tehdään oikein
* järjestelmä säädetään käyttöönotossa
* järjestelmää huolletaan säännöllisesti
Huono hyötysuhde syntyy yleensä siitä, että järjestelmä myydään liian kevyellä kartoituksella ja asennetaan ilman kokonaisuuden ymmärtämistä.
ENEPRON lähtökohta on, että hyötysuhdetta ei luvata pelkän esitteen perusteella. Ensin selvitetään kohde, lämmönjako, energiankulutus ja käyttötarve. Sen jälkeen voidaan arvioida, millainen vesi-ilmalämpöpumppu toimii järkevästi ja mitä sillä voidaan realistisesti saavuttaa.
ltö tähän.